Ulkona paistaa aurinko ihan täysillä. Menen kohta nauttimaan siitä. Kiidän tuhatta ja sataa mäkiä alas ja olen näiden kulmien kuningas samalla kun linnut laulaa puissa ja rusketun ja tukkani muuttuu punaiseksi niin kuin se kesällä usein tekee.
Kuuntelen radiota. Siellä keskustellaan mopoista ja niillä hurjastelevista nuorista. Äsköinen soittaja kertoi, että mopoilla pitäisi päästä ainakin satasta ja että vene- ja mellakkapoliisit on kaikki nuijia. En muista koskaan mopoillessa törmänneeni venepoliisin, mutta ehkä kurvailin vain väärillä kulmilla. Tänhetkin soittaja tahtoisi kieltää mopedit ja vaihtaa ne polkupyöriin. Aika dorka, mopoja siistimpää ei olekaan. Mopoilla on siisti ajaa kovaa ja kolaroida. Harmittaa kun en koskaan oppinut keulimaan. Siitä ois tytöt tykänneet ja juosseet perään ja lähettäneet lentosuukkoja ja ehkä myös pyytäneet jätksille mäkkäriin tai nuokulle diskoon.
Ajoin äskön parran. Leikkasin leukaan ja nyt siinä on ammottava haava josta vuotaa niin paljon verta etten tiedä selviänkö tästä hengissä vai menehdynkö ehkä verenhukkaan. Toivottavasti en, siinä varmaan kestää tosi kauan eikä se ole kovin siistiäkään. Äiti joutuisi siivoamaan kaikki paikat ja pyykkäämään nämä vaatteetkin moneen kertaan. Jos joskus kuolen verenhukkaan tai räjähtämällä tai muuten vaan sotkuisesti, tahdon tehdä sen omassa kodissani tai jossain jo valmiiksi tosi likaisessa paikassa. Niin siitä ei koidu turhaa päänvaivaa ja puhdistamista muille.
Nyt radiossa soi Muska, joka laulaa jotain ihan kamalaa kappaletta. Annica-serkullani oli ennen koira jonka nimi oli Muska. Se ei osannut laulaa, mutta oli melko lihava ja muutenkin tosi erikoisen näköinen. Sillä oli verestävät silmät ja muutenkin melko krapulainen habitus. Se oli koirista paras.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti