On niin nälkä että harmittaa. Tuntuu että voisin syödä vaikka perunoita, riisiä, makaronia, kaalia, lanttua, porkkanaa, possua, kotlettia, kanaa, heppaa, lehmää, valkoista kalaa, punaista kalaa, selleriä, paprikaa (en vihreää), maitoa, munia, juustoa (en home), lettuja, leipää, ruisleipää, hampurilaisia, salaattia, lihasoppaa, ja silakkaa ainaskin sata kiloa kutakin.
On niin nälkä että masuun sattuu ja harmittaa. Sieltä kuuluu kur-rur-kur ja se kaikuu ainakin Pyhtäälle tai Loviisaan saakkaa. Siellä ne pohtivat että mikä hitto täällä pitää meteliä ja miettivät että onko joku nyt pahasti pielessä ja Loviisassa pelkäävät että pamahtaakohan tuo ydinvoimala kun tämmöstä räimettä ja resonanssia on ilma täynnä vaikka oikeasti se onkin vaan Mäkisen nälkäinen maha joka mouruaa. Että turhaan pelkäävät, ei siellä mitään tapahdu, ja ydinvoima rules ok muutenkin, sitä lisää, ainakin sata laitosta niin saadaan sähköä ja näkee lukea kirjoja pimeässäkin. Se on hyvä, siinä on tulevaisuus.
On niin nälkä että näköä haittaa ja silmissä sumenee. En näe mitään, vaikka oikeasti näen kirjoittaa sentään jotain ja se kai riittää kun ei tarvitse ajaa autoa. Muuten ryskyisi mummot ja helmat heiluisi ja verta roiskuisi ja veri jos joku on vaikea pestä pois.
Nyt menen syömään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti